|
|
| Viereinen erämaalampi Louhilampi | Ihana kivilouhoksemme keväisin |
Kyliemme alueella on ollut kaksi koulua:
Iso kiitos etenkin maanomistaja Tornator ja heidän vaatimuksiin vastaava Peab Industri, Liperin kunnan valtuutetut, Liperin kunnan palkkaamamme työntekijät, joiden pitäisi edustaa työnantajaansa eli meitä kuntalaisia. Kuntalaki vieläpä alleviivaa tuon olettaman. Ei koske Liperin kuntaa sekään laki. Herää epäilys osataanko lukea tai ainakin on selvää ettei luettua ymmärretä juurikaan. Siksi heikkolaatuisia ovat Peabin hakemukset uudelleen ja uudelleen, mutta vielä heikompaa on kuntamme kyky käsitellä maa-aineslupia ja äärimmäisen vajavaisesti tehtyjä hakemuksia. Lautakunta leimaa toimihenkilöiden sätökset kumileimasimena. Ei ole kykyä ja halua? Yrittää tulkita esim. tehtyjä muistutuksia. Toistaiseksi toinen Tornatorin ruotsalaisomisteisen luottokumppani, NCC ei ole uusinut lupahakemustaan. Heidän hakemuksensa ovat sentään tehty aika ammattitaitoisesti. Yritetty edes.
Oletettavasti ELY:n tekemä YVA-selvitys ole sen verran selkeä, ettei NCC tuhlaa energiaansa turhiin kohteisiin vaikka Tornator niin vaatiikin. Löytyy kohteita, joissa kenties hyvää kalliota ja kaavatkin sen sallivat tai suosittelevatkin.
Meillähän ainoa oikeusvaikutteinen kaava ei myöskään salli, mutta vanhan ja aika rajatuin selvityksin vuodelta 2005 aineiston pohjalta edelleen leikkaa-liimaa ylläpidetty maakuntakaava pitää suunnitelmissaan vaikka tarkemmissa ja uudemmissa perusteellisemaan selvityksien kaavoissa sitä ei ole. Toteavat vain "pitäisi päivittää". Ja kuka tuosta "pitäisi" kärsii? Alkuasukkaat. Ei pitäisi kärsiä, mutta tuo vanha suunnitelma nostetaan ohi olemassa olevien kaavojen. Haetaan sieltä oikeutetusta yliajaa ainoa voimassa oleva kaava. Sekä maakuntakaava että Joensuun seudun yleiskaava toteavat kumpikin hyvin selkeästi, että ko. suunnitelmakaavat eivät ole voimassa oikeusvaikutteisten kaavojen alueilla. Silti hakija, Liperin kunta ja myös ELY perustelevat lainvastaisesti lupaa maakuntakaavan vanhentuneella merkinnällä.
Ruotsalaiset pitävät meitä reservaattina alkuasukkaineen - ei tarvitse huomioida. Korjaus (2024.08): Tornatorin mielestä meitä ei edes ole. Ainakaan yhtiön johdossa ei täten ole kykyä edes karttatiedon tulkitsemiseen. Onko metsänkasvatukseen?
Näyttää vahvasti siltä huomioiden Peabin antamien lausuntojen kanssa, että kyseessä on kahden metsäjohtajan keskinäinen loistava idea kuinka metsähallitus voi välttyä ottoalueensa maisemoinnista (lupa on MH-Kivi, joka on 100 %:sti Metsähallituksen yhtiö) siirtäen maisemoinnin huissin nevadaan tulevaisuuteen vastoin kaavamääräystä. 1. lupa annettu 2000, viimeinen murskaus tehty 2013, koska otettava kivi loppui.
Silti maisemointia on tehty tasan 0 m2, mutta sitä vastoin yli 25 000 m3 vanhaa mursketta varastoissa vastoin mitään lupia. Miksi nämä valtio-omisteiset yhtiöt tuntuvat kiertävän lakeja pahemmin kuin aidot yritykset. Milloin maksavat veroja maksimaalisesti ulkomaille, milloin ...
Alueen omistajan Tornator toiminta on todella outoa suhteessa mitä markkinoivat nettisivuillaan, jokainen voi itse verrata:
Päiväkirjasta voi lukea lyhyenä versiona tapahtumat aikajärjestyksessä.
Liperin kunta julkaisi esityslistan, jossa lupaa esitetään täysin kuten Peab hakemuksessa toivoi. Kaikki tehdyt muistutukset on jätetty huomiotta.
Nyt Liperin kunnan "ammattilaiset" yhdessä hakijan "luontoammattilaisten" eivät edes löydä noroa, jonka olemme muistuksessa kertoneet ja ELY jopa kaksi noroa omassa lausunnossaan. Ko. lausunto ei ollut lupahakemuksessa, kun se kuulutettiin, joten siihenkään lausuntoon emme voineet perehtyä. Kaikki lausunnot ym. tulee olle mukana kuulutuksessa, jonka jälkeen voidaan antaa asiakirjojen perusteella tarvittaessa muistutuksia. Tällä kertaa todella puutteellisin tiedoin oli lupahakemus kuulutettu ilman mm. ELY:n lausuntoa. 1. kerralla sentään lausunnot olivat kuulutetun luvan liitteenä. Nyt ei.
Muistuksissa on pyydetty selvityksiä, mutta yhtään selvitystä ei ole toimitettu muistutuksen tekijöille. Liperiläistä kunnallispolitiikkaa, asukkaista ei ole väliä jollei ole omalta kylältä.
Eivät löytäneet noroa vaikka apuna oli meidän tuottama kartta ja ELY:n tuottama kartta. Ovatkohan olleet edes oikeassa paikassa "etsiessään noroa"?
ELY toi esille omassa lausunnossaan, että vaatii AVI:n vesioikeuden mukaisen luvan. ELY oli kirjoittanut ko. kappaleen erikseen punaisella. Mistä tiedämme? Koska ELY toimi kuten laki vaatii ja laittoi meille sen suoraan, koska ko. vaatimus on annettu jo kesäkuussa 2023 liittyen Vaivionsalon maa-aineksen ottamiseen. Sitä vastoin yksikään muu viranomainen ei ole toimittanut lausuntoja meille, vaikka olisi pitänyt. Iso rikkomus.
Ohessa valokuva norosta, auttaisiko havaitsemaan?
Voimme tulla mukaan ja näyttää ettei
tarvitse sokeana reettana etsiä.
Ja ohessa kartta, jossa näytetään mistä notkosta tulee etsiä. ELY:n lausunnosta voi katsoa mitä toista noroa ELY tarkoittaa.
Ko. kartassa näkyy myös hyvin miten paljon soita ollaan tuhoamassa ja osa kuivaamassa.
Ei taida olla Liperin kunnalla laillista oikeutta antaa lupaa kuivata soita?
Esitys luvan hyväksymiseksi ja sen ehdot (käsittely lautakunnassa 21.1.2025)
Jos Liperin kunta noudattaisi edes omaa ainoaa kaavaansa alueella, niin päätös lautakunnassa olisi helppo: ”Voimassa oleva ainoa lainvoimainen Vaivion osayleiskaava vuodelta 2011 ei salli maa-aineksen ottoa enää ko. alueella. Kaava ei mahdollista ottoalueen laajentamista lainkaan vaan aikaisemmin luvitettu alue tulisi olla jo maisemoitu kaavamääräyksen mukaisesti.”
Lupa myönnetty kuten esitetty. 100 %:sti sitä mitä Peab toivoi. Asukkaiden jopa erittäin päteviin moniin muistutuksiin on reagoitu luvassa 0%. Kiitos kepu, persu ja sossut. Olette niin asukkaidenne edunvalvojia, että ihan ihmetyttää kuinka valvotte kuntalaisten etuja. Vai ruotsalaisten?
Taas joudutaan asiantunteksemme avulla tuottamaan materiaalia, jotta Vaasan HAO voi jälleen todeta "mitä v.ua*". Sen verran virheellisesti prosessi meni ja selvityksetkin edelleen puutteellisia. Ja edelleen KHO 2011 päätös jätetty huomiotta. Ja ...
Liperin kunta tekee yhden Suomen ennätyksen ainakin: louhos avattu 2000-luvun alussa, mutta maisemointia ja ennallistamista ei ole tehty yhtään ja uuden luvan ja sen lupaehtojen mukaisesti, ei tarvitse ajatella ennen 2040. Ei välitetty ELY:n lausunnostakaan mitään tässä suhteessa.
Myös lintujen pesinnän tahallinen häirintä on Liperin kunnan mielestä sallittua. Toiminta-aikoihin ei rajoituksia ko. perusteella. Naapurikunnissa kylläkin huomioidaan myös lähiasukkaat mm. toiminta-ajoissa. 2000-luvun alussa oli vielä asiansa osaavampi tekninen johtaja ymmärtäen, että koskee muitakin kuin kiviaineksen ottajaa. Ei kuulu Liperin kunnan toimihenkilöiden kulttuuriin. Eikä luvasta päättäneiden. Liperin kunnassa ei osata tai haluta lukea kunnallislain edes 1. kappaletta.
Olemme olettaneet, että valtuutetut ovat kuntalaisten edunvalvojia. Ei koske ainakaan kepulaisia, persuja eikä sossuja.
m.o.t.
Nyt ruotsalaisten omistajien Peabin toiveet täyttivät seuraavat toimihenkilömme ja valtuutetut 100%:sti:
Ei tule yhtään euroa lisää edes yhteisöveroa Liperiin. Vain riskit ja haitat.
Päätös oli:Lupa asetettu toimenpidekieltoon. Valittajien esittämät puutteellisuudet ja virheellisyydet luvassa ja lupaprosessisa toi nopean päätöksen hallinto-oikeudelta.
Jännityksellä odotamme kunnasta vastausta kysymykseen: Entäs NCC:n hakemus?
Vastaus saatu 2024.08: "NCC:n lupahakemus ei ole käsittelyssä eikä ole tiedossa että hakisivat.
Lupa-alueella on noro,
jonka muuttamiseen pitää hakea vesilain mukaista poikkeusta AVI:lta ennen kuin lupa-asiassa voi edetä."
Vastaavasti suo ja noro myös Peabin lupa-alueella. Aikaisemmissa luvissa on jo Liperi sallinut jo suon ja noron tuhoamisen ...
Puhumattakaan vanhan luvan hoitamattomuudesta vastaava Metsähallitus. Niin paljon Metsähallitus välittää tehdyistä sopimuksista, että vanha monttu on edelleen lupaehtojen vastaisesti maisemoimatta, puhumattakaan että ottotoiminta rikkoi lupaehtoja ja että valvovat viranomaiset eivät ole puuttuneet mitenkään rikkomuksiin. Se ei ole vielä puuttumista, että vuodesta toiseen valvontapöytäkirjaan kirjataan rikkomukset (vain osa), mutta vuoden päästä kirjataan uudelleen. Ei vaadita korjaavia toimenpiteitä. No on siinä valvottu - havaittu, että rikkoo mm. lupaehtoja.
Yli 10 vuotta ottoalue on ollut koskematon. Ei ole maisemoitu, puhumattakaan ennallistamisesta. Eikä valvova viranomainenkaan ole puuttunut vaikka vanhan luvan ehdot rikottu törkeästi, valvonta ollut vajavaista, ... ikuinen monttu jäämässä vaikka lain ja sopimusten mukaan siinä pitäisi kasvaa uutta metsää. Vain sammalta murskekasojen päällä on Metsähallituksen näkemys diversiteetin palauttamisesta. Niin ja vesikasvien kasvattaminen pohjaveden muodostamissa lammikoissa. Sellaista on ennallistaminen Metsähallituksen mielestä. Tämä jatkuva lupaprosessin tarkoituksena ei liene oikeasti saada vähäistä kivimassaa tehtyä vaan Metsähallituksen puolesta maisemointia ja ennallistamista saadaan siirrettyä jonnekin tulevaisuuteen. Jos ja kun Liperin kunta on edelleen myötämielinen ko. mallille eikä mm. asukkailleen, niin maisemointia tutkitaan joskus 2050-luvulla. Sitähän Peab hakemuksellaan kertoo.
Väsytysvoittoa Tornator, Metsähallitus, Peab, ... hakevat Liperin kunnan mitä oudoimmalla tuella. Vaikka yli 130 kyläläistä on jo ilmaissut ison "EI louhoukselle", koska olemme saaneet kärsiä sen vaikutuksista jo yli 20 vuotta. Surkeinta on koko asiassa se, että kunta, joka pitäisi edustaa kuntalaisia, edustaakin ulkomaisia pääomasijoittajia. Kunta ei ole millään lailla yrittänytkään huomioida paikallisia asukkaita, heidän turvallisuuttaan, melu ym. haittoja, oikeutta esim. lomien tarkoittamiin lepoihin ja rauhaan. Puhumattakaan, että kiinteistöjen myynti vaikeaa, arvot laskeneet, ... kiinteistövero vain nousee - sen kunta muistaa periä. Lautakasoistakin. Monessa muussa kunnassa osataan yhdessä asukkaiden ja vastaavien toimijoiden kanssa sopia pelikirjasta, jonka kanssa kaikki voivat elää sen aikaa, kun ottotoiminta lähellä asutusta on voimassa 10-15 vuotta. Aito sivistys ei kuulu Liperiin vaikka entinen "sivistysjohtaja" kunnanjohtajana (31.12.2024 saakka). Toivottavasti uusi on ammattijohtaja eikä sisäpiiristä - marionetti?
Liperin malli on muuttaa hakemus luvaksi hakijan ehdoilla ja odottaa, että kyllä asukkaat sitten talkoilla ja omilla rahoillaan käyvät hakemuksen liitteineen läpi ja tekevät niiden pohjalta valituksen hallinto-oikeuteen. Tästä on tullut Liperin tapa käsitellä mm. maa-aineslupia. Eivät välitä vaikka Korkein hallinto-oikeus on jo oman sanansa sanonut 2011, jota myös Vaasan hallinto-oikeus ihmetteli 2023 ettei Liperissä ymmärretä esim. KHO päätöstä. Sama meno jatkuu 2025.
Valtuutettumme ovat päättäneet demokraattisesti hylätä kylämme - yli 100 asukasta oli mukana tuottamassa negatiivisen näkemyksen, sille että jo vuodesta 2000 kestänyt piinamme kivilouhoksen suhteen saa jatkua. Ei välitetä edes maa-aineslaista ja sen vaatimuksista huomioida:
Luonnonsuojelulaki:
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta olisi alueen kiinteistöjen omistajille, joten lupa on kumottava. Maa-aineslain perusteluissakin määritellään millä ehdoilla voidaan samaan paikkaan myöntää lupa yli 10 vuodeksi. Ko. alue ei täytä niitäkään ehtoja. Ja rasitushan on ollut voimassa jo vuodesta 2000. Yli 20-vuotta rasitusta on jo sekin liikaa yhden kylän asukkaille. Paitsi toista mieltä ovat olleet valtuutetut ja palkkaamamme toimihenkilöt. He eivät yritä edes olla hyväksymättä vajavaisesti tehtyä lupahakemusta tai edes yrittää määritellä toimintarajoituksia niin, että lähiasukkailla ja etenkin loma-asukkailla olisi ne olosuhteet, jotka lainsäädäntökin yrittää tarjota. Kateellisena katsomme niiden kuntien lupia ja lupaehtoja, joissa tunnustetaan myös lähiasukkaiden oikeudet. Liperi ei kuulu todellakaan ko. joukkoon. Sitä ei halua valtuutetut eikä työntekijämme. Meitä ei ole siis olemassa paitsi Pohjois-Karjalan top-3 veronmaksaja kylänä vuodesta toiseen verorahamme kelpaa helposti. Miksihän jo niin moni on hankkinut "vakituisen asunnon" toisesta kunnasta ja Liperissä onkin vain "kesäpaikka". Menee verotulot yleensä yläpäästä muille. Sellaista pitkäjänteistä taloudenhoitoa Liperissä.
”Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.” . Jos lupahakemuksen määrät toteutuvat, tarkoittaa se luokkaa 3 kuukautta vuodessa etenkin ikävän äänekkään murskauksen kuuntelemista. Se on paljon. Etenkin huomioiden, että ko. rasitus on ollut jo vuoden 2000 päätöksestä alkaen.
Nyt 2024 Peab Industri on tehnyt uuden lupahakemuksen edellisen palautuessa Vaasan hallinto-oikeudesta kuntaan uudelleen aloitettavaksi. Niin pielessä oli edellinen lupaprosessi. Ko. surkeaa lupaprosessia olivat hyväksymässä valtuutetuistamme, muistuksistamme huolimatta:
Valtuutetut, etenkin luvan hyväksyneet KESK, PS, SDP - mikähän on äänisaalis seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun saamme teiltä niin paljon huomiota? Pyörätietä odotettu vaaralliselle tielle ikuisesti, mutta saammekin antaa teille mursketta katujenne asvaltointiin. Aina vaan huonompikuntoista ja vaarallisempaa kantatietä pitkin. On niin kiva kuunnella kun kivirekat kiihdyttävät itseään vauhtiin. Ja kivipöly laskeutuu.
Valitettavasti kertoo millä tasolla osaaminen ko. asiassa on niin palkaamillamme toimihenkilöillä kuin lautakunnassa luvan vahvistaneilla lautakunnan jäsenillä. Tai sitten osaamista ei paljasteta ja toimitaan kuten ohjeet tulee jostakin. Toki aika heikkoa tasoa oli myös Peabin tekemä uusi lupahakemus, mutta heillä oli kokemusta kuinka hövelisti Liperissä ko. hakemuksia käsitellään. Toki tietävät ettei lähiasukkaat ole yhtä yesyes. Edelleen Asmo ja Emilia ovat päättämässä, kuin myös Kirsi Koppinen (KESK). Kirsi sentään sai viimeksi edes katselmuksen järjestettyä vaikka toimihenkilömme tekninen johtaja Jouni Pekonen, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen (KESK) ja valmistelusta vastaava Sari Kettunen sitä vastustivat kiivaasti. Toki katselmus jäi kesken eikä sitä saatettu loppuun koskaan. Huomautuksesta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeudessa toki sitten nähtiin kaikki tuo ... - mitä verorahojen tuhlausta jälleen kerran. Amatööri kuntalaisetkin olivat jo muistutuksissa tuoneet esille puutteet, mutta ei - valtuuttamamme henkilöt ja palkkaamamme työntekijät siitä huolimatta toimivat pöljästi. Pitääkö Olla Huolissaan? Pitää.
Sellaisia työntekijöitä olemme palkanneet hoitamaan kunnallisia tehtäviämme, että edustavatkin kansainvälisiä yhtiöitä? Joiden toiminnasta emme saa yhtään euroa verotuloja. Vähän voisi olla ymmärrystä, jos olisi taloudellista iloa. Onneksi toistaiseksi murskeet on toimittanut asvaltointiin paikalliset yhtiöt ja vieläpä kilpailukykyiseen hintaan. Palkka- ja ym. verotuloista osaa jää Pohjois-Karjalaan. Peab ja NCC ei jätä euroakaan verotuloja kuntaamme. Vain maaperämme voivat murskata. Kunnan saama korvaus on ihan sama, oli louhija kuka vaan, mutta yhteisö- eikä palkkatuloveroja ei ko. kaksi yhtiötä jätä kuntaan vaikka miten louhivat. Vain rauta-aidalla maisemoisivat alueen ja jättäisivät sen siihen nähtävyydeksi. Kongossa, Chilessä jne. vastaavaa saanut tehdä.
Kunnanjohtajamme Mikkanen (ent., virka päättyi 31.12.2024, ei osannut edes spotia käyttää) perustelee sitä, että pitää saada mursketta lähemmäksi. Mitä lähemmäksi? Asvalttiasema on Ilomantsintien varressa, kivimursketta löytyy sieltäkin suunnalta ja Sotkuman valtava kaikelta suojassa oleva "ikuinen" louhos on aivan vieressä. Kuljetuskustannuksiin ei ole käytännössä mitään merkitystä. Sen verran kilpailtua ovat kuljetukset, että muutama "kymppi" sinne tai tänne ajomatkassa ei vaikuta massan hintaan millään lailla. Kenen äänitorvena Mikkanen toimii? Ymmärtämättä ko. liiketoiminnan todellista luonnetta ja kustannusrakennetta?
Meidän kyläläisten mielestä koko lupa-asiassa oli niin paljon virheitä, että meidät pakotettiin valittamaan luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Virheiden lisäksi oli unohdettu lupaehdoissa kokonaan, että alueella on myös ihmisiä asukkaina ja loma-asukkaina.
Vaasan HAO oli samaa mieltä kanssamme 2023, eivät edes käsitelleet lupaa siinä suhteessa, että olisiko perusteita myöntää lupa tai ei. Totesivat koko lupaprosessin selvityksineen olevan sillä tasolla, että lupa peruttu ja aloitettava alusta. Sillä tasolla oli lupakäsittely Liperissä 2021.
Nyt kun lukee uutta 2024 heinäkuussa kuulutettua lupahakemusta, niin Peab ei ole välittänyt aikaisemmista juuri mitään, edelleen viittaa kintaalla asiaan liittyville laille ja asetuksille. Hakee vaan uudelleen jostakin ihmeellisestä syystä, vaikka eivät voi edes itse uskoa, että ko. kohteeseen voisi saada lupaa ainakaan siinä muodossa kuin hakevat. Ainoan oikeudellisen kaavan, Vaivion osayleiskaava vuodelta 2011 mukaan ei ko. kohteeseen voi enää antaa lupia kiviaineksen ottamiselle. Liperin kunta on nyt vuosia jo rikkonut omaa hyväksymäänsä kaavaa tietoisesti. Ja että toimihenkilömme osaaminen ja kysy ohjata lupahakemusta ja prosessia sellaiseksi, että sillä voisi olla edes jonkinlaiset mahdollisuudet tulla laillisesti hyväksytyksi - lainvoimaiseksi. "KHO 7.6.2013 T 1891, vuosikirjaratkaisu KHO 2013:104"Ennen osayleiskaavaa ainoa kaava oli suunnitelmallinen maakuntakaava, mutta sillä ei ole enää ko. osayleiskaavan alueella merkitystä. Maakuntakaava on näissä tilanteissa ns. suunnittelukaava toimien lopullisen kaavan muoodostamisen pohjana. Sekin on selkeästi kirjattu laissa ja hallinto-oikeuksien päätöksissä todettu.
Lisäksi on tehty Joensuun seudun yleiskaava käyttäen maakuntakaavaa pohjana. Ko. kaavassakin mainitaan ihan erikseen, että ei koske niitä alueita, joissa on voimassa oleva oikeudellinen kaava. Kuten on meidän Vaivion osayleiskaava vuodelta 2011. Silti Peab käyttää ko. määritystä hakemuksensa pohjana ja mikä pahinta valitsemamme valtuutetut hyväksyvät tuon näkemyksen kumileimasimina, kun ei niin ammattitaitoiset valitsemamme työntekijät kunnanvirastolla jostakin syystä kuuntelevat toistimena kansainvälisten yhtiöiden aika uskomattomia hakemuksia, jossa ei huomioida lähiasukkaita, voimassa olevaa kaavaa jne. millään lailla. Hakijalta sen ymmärtää, mutta että työntekijämme ja valtuutettumme, jotka kuntalain mukaisesti pitäisi toimia meidän edustajina, ei edes tunnusta, että ko. luvituksilla on merkittävä vaikutus todella moneen kuntalaiseen rikkoen kaavamme.
Toki, jos maakuntaliitto olisi kaavapäivityksissä viitsinyt korjata mm. ko. alueen kaavatietoja, niin ei olisi tätäkään viitemahdollisuutta olemassa. Kaavankäsittelijät jaksoivat vain kirjata, että vaatii päivitystä jatkossa. Ei sitä aina jaksa kaikkea tehdä. Eihän se nyt ole vaarallista, jos ei olekaan kuin muutama metri otettavaa kiviainesta ja hulevedet valuu pohjavesialueelle ja rasite vastoin lakeja saakin jatkua lähiasukkaille ja ... Ainoa mitä keksittiin oli päivittää perinnettä kertoa kaavassa milloin tehty uudella mystisellä luvulla 2040. Yritetäänkö kertoa ettei kaavaa jaksa sitä ennen ainakaan päivittää, vaikka maailma ympärillä muuttuu pikkaisen rivakkaa tahtia. Ei myö kehata.
Ei ole kyse yksittäisestä asunnosta tai loma-asunnosta vaan edustajamme ja työntekijämme haluavat tuhota edelleen mahdollisuutemme asua ja olla tällä kylällä. Toki kaikkein pahin on tässä ko. maa-alueen omistava Tornator, joka käsityksemme mukaan suorastaan pakottaa Peabin ja NCC:n tekemään uudelleen ja uudelleen hakemuksen. Jatkuu niin pitkään kunnes edustajamme ja työntekijämme kunnassamme ymmärtää, että lupahakemus voidaan hylätä helposti ja laillisesti: Voimassa oleva oikeusvaikutteinen Vaivion osayleiskaava vuodelta 2011 ei mahdollista kiviaineksen ottamisen lisäluvittamista ja ottamisen jatkamista. Noin yksinkertaista se olisi, jos valtuutetut ymmärtäisivät mitä heidän hyväksymänsä ko. kaava tarkoittaa. Nyt hukataan älytön määrä tunteja, jonka lopputulos tulee olemaan, ettei lupaa tarvitse myöntää, sille löytyy lailliset perusteet.
Maaperätutkimuksia ei ole tehty lainkaan. YM opas kohta 4.1.4. Morenia jo omasta mielestään löysi kaiken louhittavan ja ettei vanhalla ottoalueella ole enää riittävän kovaa kiviainesta, joka kelpaisi tarpeeseen (AN10 ja AN14). Siitä kertoo räjäytyksen jälkeiset lohkareet etenkin pohjoisosassa - liian pehmeää kiviainesta. Korkeassa rinteessä prosessi haastavampaa, tehtävä useassa osassa. Ko. vanhan luvan reunalla ei siis mitään järkeäkään louhia mitään. Etenkin jos ja kun maisemoinnissa pidetään huoli jatkokäytöstä metsätalousalueena = metsä kasvaa, jyrkkyys käytännössä 1:3. Tuon sentään edellisessä luvassa lautakunta osasi vaatia lupaehtoihin. Hakija haluasi tehdä rauta-aidalla rajatun haudan ja Liperin kunta kannattaa tuota hienoa ideaa. Aika kaukana mistään tavoitteesta palauttaa alue lopulta sitä aikaisempaan käyttöön ja siihen mitä kaava vaatii. Puhumattakaan kestävästä kehityksestä, ennallistamisesta, hiilivarastoista, .... kuten on kirjattu ympäristöministeriön ohjeeseen. "Ei koske meitä".
Peab ja NCC yhdessä teetättivät mm. osittaisen pohjavesiselvityksen 2023. Liperin kuntahan ei sitä ole vaatinut eikä vaadi, kun ei osaa tulkita lakeja ja asetuksia eikä ympäristöministeriön loistavaa ohjekirjaa. Onneksi me lähiasukkaat ymmärrämme ja voimme ohjata viime kädessä lupa-asiakirjat Vaasan hallinto-oikeuden analysoitavaksi, kuka osaa ja kuka ei. Edellisessä prosessissa (2021-2023) ei paljoa jäänyt tulkintaa. Myös ELY:n tekemät YVA-selvitykset NCC ja Peab hakemuksista antaa epäsuorasti vaatimuksia, joita ko. alueella toteutettava, jos päädytään maa-aineksen ottamisen jatkamiseen. Ovat paljolti samoja, joita me asukkaat jo 2021 muistutuksisssamme nostimme vaatimuksiksi. Liperin kunnan ympäristöosaamisella meidän vaatimuksille sanottiin "huuhaata". Jostakin syystä ELY:n YVA selvitys sisältää aika samoja. Miksi? Kun lukee YM:n oppaita, niin helppoa. Samoin kuin on pohjavesialueen suojelusuunnitelmalle sanottu ELY:n edustajan toimesta: "Se nyt on sellainen paperi vaan". Meille asukkaille se on esitetty aina "pikkaisen" eri roolissa. Ko. ympäristömisteriön ohje ei tuollaista ohjetta anna - päinvastoin. YM muistuttaa ihan aiheesta: pohjavettä - puhasta (paikallinen murresana sanasta puhdas) myös tuleville sukupolville olisi hyvä jättää. Tämä tapaus osoittaa, ettei koske Liperin kuntaa ainakaan. Ainoa kallio esiintymä Liperissä, joka on pohjaveden muodostumispuolella suhteessa pohjavesialueeseen ja vedenottamoon - siihen halutaan luoda riskikerrointa - jota lisätäkseen on annettu kaivaa huomattavasti syvemmälle kuin KHO 2011 päätöksesään MÄÄRÄSI. Ja vieläpä ilman yhtään pohjaveden mittauspistettä, puhumattakaan että olisi pohjaveden näytteitä otettu yms. Ei tarvitse keksiä ko. tarvetta, nekin on kuvattu tuossa oppaassa. Vaatii lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Varsinaista pohjavesiselvitystä ei ole vieläkään päivitetty sitten vuoden 1981. Se on muutakin kuin mittauspisteet alueen ulkopuolella.
Pohjaveden ja hulevesien valvonta. Tähän päivään mennessä Liperin kunta ei ole vaatinut mitään. Vaikka hulevedet ohjataan suoalueelle, josta osa on pohjavesialuetta ja ko. osa suosta on todettu selvityksessä käytännössä luonnontilaiseksi. Aika iso ero suhteessa YM:n ohjeeseen (sivut 137-138). Myös Peab+NCC osittaisessa pohjavesiselvityksessä hulevesien vähätellään ja jätetty kertomatta oleellista informaatiota. Jos edellisen louhoksen aikaan vettä jouduttiin konepumppaamaan valtavia määriä hulevesiealueen suolle, niin nyt olisikin vähäistä - vaikka pelkkiä pintavesiä valuu lähes 10 ha:n alueelta ko. Peabin ottoalueelle. Puhumattakaan tuosta ns. kalliopohjavedestä, johdosta "tihkuikin" edellisen luvan aikaan pirun paljon. Hulevesien kannalta isoin muutos on se, ettei ne nyt valuisi suolta alempiin vesistöihin. Miksikö? Majavat ovat luoneet Louhilammen lisäksi myös Iso Vehkalampeen ympärivuotisen elinympäristön mahtavine patoineen. Joten hulevedet eivät valu kuin tulvimalla Vehkasuolta eteenpäin. Sitä ennen ne leviävät mm. pohjavesialueelle, jossa ei ole edes toimivaa ojastoa. Tämän vahvistaa 2023 tehty osittainen pohjavesiselvitys. Kuten jo 2021 muistuksissamme totesimme. On hullua maksaa konsultoinnista saadakseen saman lopputuloksen kuin kyläläiset tuottivat ihan talkoilla tehden omia maastokatselmuksia kävellen suolla silmät avoimena.
Mittauspisteitä ei ole perustettu ottoalueelle, vaan sen viereen. Saadut tulokset max. 112,96 pohjaveden korkeus osoittaa väittämämme oikeaksi, että nykyisen ottoalueen pohjalla on pohjavesilammikoita. Terveystarkastajakaan ei ole tehnyt vedenmittausta ottoalueella todetakseen, että olisi pohjavettä tai ei ole. Koska edelleen ei ole mittauspisteitä ottoalueella, virtaus mittauksia ei ole tehty, tulee noudattaa KHO:n varovaisuuperiaatetta 4 m suojakerroksesta ottoalueella. Tarkoittaa minimissään 117 m alinta ottokorkeutta. Sekin voi olla liian vähän, kun tiedetään, että pohjaveden korkeus seuraa topologiaa. Ko. syystähän pohjavettä purkautui edellisen louhostoiminna aikana valtavia määriä pohjalle. Vettä oli lienee pahimmillaan 3-4 metrin syvyydestä. Täysin vastoin lupaehtoja ja lakia ja asetuksia. Valvonta on pettänyt kaikilta valvontaviranomaisilta: Liperin kunta ja ELY. Toki kunnalla ihan hassua: sama henkilö valmistelee luvat ja on ylin valvova henkilö. Eihän siinä mitään, jos olisi oikeasti riittävän ympäristökoulutuksen saanut. Ja ymmärtäisi mistä on kyse. Mitä tarkoittaa esim. maisemointi, ennallistaminen, lupaehtojen valvonta aidosti, pohjavettä tuleville sukupolville, maisemakuva, pitkäaikainen haitta, vesilintujen pesintä, oikeus kesälomaan ja sen antamaan palautumiseen mm. työn rasituksista jne. Liperin kunnassa pätevöityy valmistelemalla puutteellisesti maa-aineksen ottolupia, niin nimitetään ympäristövastaavaksi.
Kun lukee tuota YM:n asiallisen perusteellista opasta, niin ei voi mitenkään ymmärtää ettei Liperin kunnassa lupaprosesseihin osallistuvat kykene lukemaan ja sisäistämään sen ohjeita. Esim. jälkihoito perusteltu hyvin, miksi tehtävä jopa vaiheittain. Meillä on alue ollut auki ilman mitään jälkihoitoa nyt parikymmentävuotta - aina vaan louhitaan lisää. Kulho-ilmiön haluaa Liperin kuntakin? Jos tuon oppaan lukee ja peilaa sitä tuohon lupa-alueeseen, niin helppo ymmärtää, ettei voi enää luvittaa. Ja mikä helpointa: kaavamme antaa siihen täyden tukensa. Lukekaa esim. KHO 7.6.2013 T 1891, vuosikirjaratkaisu KHO 2013:104. Ei ole mitään epäselvää, ettemme vie lopulta KHO:n päätettäväksi, jollei lukutaitoisia löydy sitä ennen. Osayleiskaavan kaavamääräys on niin selvä. Johtopäätös: Pöljää löytyy: Tornator, Peab, NCC, Metsähallitus, Liperin kunnasta työntekijämme ja valtuutettumme.
Uudessa hakemuksessa Peab vähät välittää KHO päätöksestä 4 m suojakerroksesta tai YM:n ohjeista. Hakevat 4 cm:n suojakerrosta suhteessa vieressä alempana olevaan pohjaveden mitattuun korkeuteen ilman, että ottoalueelle tulisi yhtään mittauspistettä. Sellaista tulevaisuutta Peab on valmis riskeeraamaan tuleville sukupolville - pohjavettähän riittää - puhdasta - muualla. Helppoahan se on Ruotsista käsin kun me alkuasukkaat mehässä asumme vain täällä. Maksamme merkittävät verot kruunulle kiltisti. Niinkö? Liperin kunta laski ko. hakemuksen tekeleen läpi ja esittää sitä hyväksyttäväksi. ??? Ja hyväksyi 21.1.2025 sellaisenaan.
Peab ei hakemuksessaan huomioi millään lailla YM:n opasta. Ei todellakaan yritä jälkihoidolla palauttaa aluetta entiseen käyttöön taikka ympäröivään luontoon toki uudelleen muotoiltuna, mutta kuitenkin samalla tavalla käytettäväksi. Peabin mielestä 7:1 seinät ja päällä verkkoaita vastaa sitä mitä oli ennen kiviaineksen ottamista. Tornator varmaan maanomistajana hyväksyy alueen palauttamisen heille ko. aidatussa tilassa. Aluehan oli metsän kasvatuksessa, kyläläisten ja muiden virkistysalue, suosittu ulkoilualue myös joensuulaisille erämaaolosuhteiden ansiosta. Edellisessä kaavassa se oli virkistysaluetta. Alueella on kilpailtu suunnistuksessa Pohjoismaiden mestaruudesta 1977 ja viestisuunnistuksen mestaruuksista 2011. FIN-5 rastiviikko nautti ko. mäkialueista tuhansien kilpailijoiden voimin 2006. Rauta-aita ja monttu keskellä ei ihan vastaa samaa. Ja tämän kaiken hyväksyy Tornator, jonka pitäisi olla metsätaloudesta tulonsa hankkiva. Ainakin siinä tarkoituksessa ko. yhtiön piti toimia. Mutta tässä kohteessa se ei halua kasvattaa metsää enää vaan haluaa jättää yhdessä Peabin kanssa karmean vesialtaan aidattuna tuleville sukupolville toivoen ettei se vaikuta pohjaveteen. Ja Metsähallitus toivoo, että joku saisi uuden luvan ja näin heidän vastuunsa nykyisen kuopan jälkihoidosta siirtyisikin jollekin muulle. Metsähallitus-Tornator-Peab-NCC-Liperin kunta.
Tuossa yhtälössä mm. asukkaat, ennallistaminen, ... kaakkuri ym. linnut, ... saavat vikistä ja tyytyä ... jos edes tunnustavat alkuasukkainen olemassa oloa. Ainakaan kuulemista ei ole tapahtunut asianosaisten osalta. Jos Peab olisi nykyaikainen yhtiö tai Tornator, niin hehän jo kävisivät neuvotteluja asianosaisten kanssa, jotta syntyisi kenties sopimus. Nyt luottavat Liperin kunnan lupaprosessiin ja ettei alkuasukkaat ymmärtäisi ...
Voi ja ei.
Kiitos kuuluu alati päivittyvästä oppaasta liittyen maa-ainesten ottamiseen. Siinä yritetään tuoda esille sitä, että maa-aineksia tarvitaan, mutta kuinka se tehdään niin, että olisi hetkellinen haitta ottopaikassa. Hetkellinen tarkoittaa n. 10 vuotta asukkaiden läheisyydessä ja pidempiä kauempana asutuksesta, jossa jatkuva häiriö ei vaikuta ainakaan niin paljoa asukkaisiin.
MUTTA lainsäädäntöä ei ole päivitetty aikoihin. Ko. oppaassa on ihan siisti teksti: " Maa-ainesten saatavuuden turvaaminen on keskeistä maa-ainesten kestävässä käytössä. Maa-ainesten ottamiseen soveltuvilla alueilla maa-ainekset hyödynnetään kustannustehokkaasti. Ottamisen tulee olla suunnitelmallista ja sen tulisi perustua alueelliseen tarkasteluun ja tietopohjaan maa-ainesvarantojen määristä, laaduista ja saatavuudesta sekä ainesten kulutustarpeesta ja korvaavien materiaalien käyttömahdollisuuksista ".
Valitettavasti lainsäädäntömme ei ole päivitetty tukemaan ko. jokaisen meidän nuo tavoitteet ymmärtävänä. Itsestään selvyyksiä, mutta lainsäätäjiämme ei kiinnosta päivittää lainsäädäntöä tähän päivään, puhumattakaan vaikka 2030-luvulle. Erilaisia tavoitteita on mm. ilmaston suhteen, hiilen vasrastointi, ..., mutta tälläiset siihen ohjaavat lainsäädännöt ovat ilman muutoksia edelleen. Tavoitteet helpompi saavuttaa, jos lainsäädäntö määritelee uusiksi minimivaatimukset - laittomuuden rajat. Lainsäätäjät keskittyvät valitettavasti ihan muuhun - onko lillukassa 10 vai 12 cm varsi sopiva. Siltä meistä maistuu.
Mm. Ylekin esittää dokumentteja maailmalta kuinka karmeaa jälkeä jätetty ottamisen jälkeen. Vaikka olisi ihan kotipiirissäkin, ei tarvitse lentää toiselle puolelle maailmaa ihmettelemään. Ilomantsissa voivat esitellä mitä kaivostoiminnan jäljiltä. Toki Kainuussa voidaan esitellä kuinka kaivos saa tuhota kahden eri vesistön vesistöjä. Meillä eri puolin ottoaluetta valumat ovat lopulta vain Saimaaseen.
Päivitys: 8.7.2024: Peab Industri teki uuden lupahakemuksen. Kunta kuulutti sen, vaikka siitä puuttuu lakisääteiset lausunnot eri viranomaisilta. Puhumattakaan, että olisi yritystä edes saada lupa menemään läpi lakien ja asetusten määrittelemin askelin. Mm. lausuntoja ei ollut pyydetty niiltä, joilta pitäisi. Tiedottaminen listalta puuttuu monta sellaista asianosaista, jollle olisi pitänyt mennä tiedoksi ja tulla kuuluksi. Kuulemista ei ole järjestetty. Eihän sitä kaikkea ehdi kun asiaa hoitaneella toimihenkilöllä oli kiire kesälomalle. Aivan - ko. henkilö on kuulutuksessa määritelty henkilöksi, jolta saa lisätietoja. Ja onkin lomalla.
Näin paljon valtuutettumme ja työntekijämme kunnassamme arvostaa muiden viranhaltijoiden kesälomia pyytäen heitä tuottamaan lausuntoja kun lomat jo pyörivät, puhumattakaan kuntalaisten oikeudesta lomailla kesällä. Itse lähdetään lomalle, mutta alkuasukkaat laitetaankin töihin perehtymään aika haastavaan ja vieraaseen asiaan. Todella itsekästä toimintaa.
Ohessa Peabin lupahakemus ja liitteet. Ei sisällä jostakin syystä lausuntoja ELY:ltä: ympäristö- ja maa-aineslupa-asiassa kuin liikenteestäkään. Voimassa olleet ELY liikenneluvat raukesivat 30.6.2024. Siun Sotelta ei ole terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa. Myöskään ei ole lausuntoa Härkinvaaran vesiosuuskunnalta, jonka toimintaan ainakin riskitasolla liittyy merkittävästi. Peabin eikä Liperin kunnan mielestä ole vesiosuuskunta asianosainen. Kuka sitten on?
Päivitys: 17.2.2023: Vaasan hallinto-oikeus kumosi koko 2021 myönnetyn luvan, palautti Liperin kunnalle aloitettavaksi lupakäsittely alusta. Niin laadukas oli hakemus, ettei Vaasa HAO edes käsittellyt varsinaista valitustamme, koska koko lupaprosessi oli jo niin heikosti hoidettu. Vaasan HAO:n päätös
Lainaus päätöksestä:
Peab Industri Oy:n toiminta-alueella ei ole tehty pohjavesiselvitystä eikä muutakaan erillistä selvitystä toiminnan ympäristövaikutuksista. Ottamisalue sijaitsee 1-luokan Venäänsuon pohjavesialueen sekä 2-luokan Huhusniemen pohjavesialueen läheisyydessä. Toiminta-alue sijaitsee lähempänä 1-luokan pohjavesialuetta kuin NCC Roads Oy:n toiminta-alue. Toiminta-alueen hulevedet johdetaan kohti pohjavesialuetta. Pohjavesiselvityksen perusteella pystytään arvioimaan tarkemmin maa-ainesten oton edellytyksiä ja sitä, onko lupamääräyksin mahdollista estää pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pohjavesiselvityksen tuloksilla saattaa olla merkitystä myös esimerkiksi ottoalueen, sallittavan ottomäärän, hulevesien käsittelyn tai tarkkailun määräämisen kannalta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on 20.4.2022 tehnyt päätöksen tarveharkintaisen ympäristövaikutusten arviomenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa NCC Industry Oy:n kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä ylijäämämaiden vastaanottoa ja hyödyntämistä koskevaan hankkeeseen samalla kiinteistöllä. Alueella louhitaan kalliota sekä murskataan ja varastoidaan kiviainesta koko toiminnan aikana kokonaisuudessaan noin 1 050 000 k-m3. Kiviainesta louhitaan ja murskataan keskimäärin 170 000 tonnia (64 150 k-m3) vuodessa, mutta kuitenkin korkeintaan 270 000 tonnia (101 890 k-m3) vuodessa. Lisäksi alueelle otetaan vastaan pilaantumattomia ylijäämämaita enintään 49 500 tonnia vuodessa. Päätöksessä on todettu hankkeella olevan yhteisvaikutuksia Peab Industri Oy:n hankkeen kanssa. Peab Industri Oy:n hankkeen tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle ei ole arvioitu ottaen muun muassa huomioon yhteisvaikutukset NCC Industry Oy:n vierekkäistä aluetta koskevan hankkeen kanssa. Maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisedellytysten harkinnan on perustuttava lupahakemukseen. Hallinto-oikeus katsoo, ettei luvan hakija ole esittänyt ympäristönsuojelulain 39 §:n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen sekä niitä vastaavien maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen säännökset huomioon ottaen riittävää selvitystä lupaharkinnan suorittamiseksi. Hakemuksessa esitettyjen seikkojen perustella ei voida varmistua siitä, täyttääkö toiminta ympäristönsuojelulaissa ja maa-aineslaissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset. Hakemuksesta on kyettävä niin ikään arvioimaan se, millaisia lupamääräyksiä toiminnalle on asetettava. Lupaharkinnan kannalta keskeisiä seikkoja ei voi jättää selvitettäväksi luvan myöntämisen jälkeen.
Näin ollen lupapäätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli luvan hakija haluaa jatkaa hakemuksensa käsittelyä, sen on täydennettävä hakemustaan edellä esitetyt asian palauttamista koskevat perustelut huomioon ottaen. Lupaviranomaisen on hakemuksen saatuaan tarvittaessa pyydettävä luvan hakijaa täydentämään hakemustaan. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, että asian näin päättyessä kumoutuu myös toiminnalle myönnetty aloittamisoikeus.
Louhos ollut harminamme, melun tuojana, pölyn levittäjänä, ympäristön karmentajana ym. kivaa jo vuodesta n. 2005. Luulimme, että olemme oman osuuden jo tehneet, mutta se olikin huijaus osayleiskaavan muodossa.
Kiitos Tornator, Metsähallitus, Peab Industri, NCC, Liperin kunnan toimihenkilöt ja valtuutetut. Kylämme ja luonto kiittää, pohjavedestä emme vielä tiedä. Tässä kohtaa emme halua joutua sanomaan "Mitäs me sanottiin".
Jos Tornator ei vuokraisi yhteiskuntavastuuttomasti maitaan kiviaineksen ottoon vastoin alueella voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa, ei oltaisi tässä tilanteessa.
Yleinen oikeustaju olettaa, että jos kaavaan halutaan muutoksia esim. toimittaisiin toisin kuin kaavamääräys on, niin ensin olisi kaavan muutos prosessi, jonka jälkeen voidaan hakea lupaa, jota kaava tukee.
Esim. alueen asukkaat oppineet ko. tyyppiseen prosessiin. Ensin kaavaan muutos, jonka jälkeen voit hakea haluamaasi lupaa. Tällöin on yleisesti tiedossa millä suunnitelmalla mennään eteenpäin.
Ainakaan tässä tapauksessa ei noin ole menty vaan kunta voikin mielivaltaisesti antaa lupia vastoin kaavamääräyksiä ilman edes riittävää kuulemista. Kuulemisetkin on minimoitu. Vaatii alueen asukkaiden sisäistä aktiivista viestintää, että kaikki häiriön vaikutuspiirissä saavat tietoonsa esim. kuulutetun lupahakemuksen.
Valtava kiire ollut koko syksyn 2021 Liperin kunnalla saada Peab Industrin hakemus hyväksytyksi. 12.10 elinkeinolautakunnan lupajaos keskustan ja SDP:n enemmistöllä hyväksyi luvan ja lupaehdot täysin alueen asukkaat hylkäävillä ehdoilla. Lupaehdot ovat täysin Peabin halujen mukainen tuottaen maksimaalisen haitan alueen asukkaille ja luonnolle unohtaen mm. lintujen pesinnän vaikka 2011 korkein hallinto-oikeus on päätöksessään edellisten lupien käsittelyssä todennut silloiset luvan toiminta-ajat järkeviksi, jotta mm. häiriöt asukkaille inhimilliset, suojellaan lintujen pesintää, varmistetaan pohjaveden laatu jne. Käytännössä vain kiviaineksen kuljetus kesäaikaan oli sallittua, muu toiminta tuli tehdä talviaikaan.
Erityisesti keskustan suhtautuminen ihmetyttää, ovat kuitenkin koettu puolueeksi, jonka arvoihin kuuluu edesauttaa maaseudunkin pysymistä asuttuna. Nyt onkin tuettu ruotsalaisomisteisen yhtiön tulemista takapihallemme viemään kalliot omiin tarkoituksiinsa korvauksetta aiheuttaen maksimaalisen häiriön lähialueen ihmisille. Saamatta alueelle mitään hyötyä. Joensuun alueella on jo nyt ilman näitä kahta lupaa nostamatta avatuista louhoksista yli 30 vuoden tarve.
Kun Liperin kunnan toimihenkilöt ja valtuutetut saivat läpi haluamansa ja Peabin haluamat lupaehdot, niin vasta sen jälkeen Liperin kunnan toimihenkilöt laittoivat esille jo syyskuun alussa saamansa NCC Industryn miljoonan kuution ottoluvan. Käytännössä salasivat lupajaokselta oleellista tietoa. Eri hallinto-oikeuden oikeusasteissa vastaavat tapaukset on todettu, että käsiteltävä yhteisvaikutteisesti. Käytännössä eri selvitykset tehtävä yhteisesti: melu-, pöly-, päästö-, luonto-, pohjavesi, liikenneturvallisuus jne. sekä häiriöt lähiasukkaille. Sosiaaliset vaikutukset alueen väestölle on jätetty täysin huomiotta. Voisi olettaa, että jossakin lain- ja asetuksen kohdassa velvoitetaan huomiomaan myös alkuasukkaat eikä vain esim. liito-oravia.
Alkuasukkaiden omaisuuden arvon huomattava laskeminen ei kuulu kuitenkaan merkittäviin Liperin kunnan mielestä, vaikka lakikin kyllä tuntee tuonkin. Liperin kunta ei enää. On selvää, että jatkuva jytinä - erityisesti meluisa murskaus, runsas rekkaliikenne jopa kymmeniä rekkaa/päivässä ei voi olla vaikuttamatta luonnon rauhaan idylliseen maalaismaiseman erämaan viereen. 15 vuoden lupa-ajat entisten päälle ovat kohtuuttomia alkuasukkaille. Et pääse eroon järkevästi kiinteistöstä välttämättä koko elinaikana. 2000 alkoi piina, pahimmillaan Peabin lupaa ja hakemusta tulkiten, 2051 saattaa jo helpottaa. Kohtuullista yli 50 kiinteistölle?
Miltä tuntuu kun kunta hylkää kokonaisen kylän, dokumentti sisältää koko uskomattoman tarinan - lukemisen arvoinen, MOT tasoa.
Jos Tornator haluaa kiusata kyläämme, niin se haluaa. Jos se ei olisi kehoittanut Peabia hakemaan lupaa ja antaisi vuokralle maa-aluetta kunnioittaen osayleiskaavan määräystä, niin paluu metsätalousmaaksi olisi jo menossa. Näin ei Tornator halunnut toimia meille tuntemattomista syistä. Liiketoiminnallisesti ei ole perusteltavissa valittu toimintamalli. Oletettavasti Liperin kunnan lepsusta käsittelystä johtuen myös NCC haki uutta lupaa samaan alueeseen, johon se sai luvan 2011, mutta jätti käyttämättä. Osasyynä lienee 2011 valmistunut osayleiskaava, joka ei antanut mahdollisuutta ko. toiminnalle. NCC katsoi velvollisuudeksi hakea, jos kerran Peabin hakemus tulossa hyväksytyksi.
Näin valtuutettujen enemmistö edusti meitä alkuasukkaita. Kiittivät valtakirjasta. Aika yksipuolista. Valtapuolueemme Keskusta ja SDP eivät olleet kiinnostuneita meistä, näin olivat päättäneet. Jostakin syystä luvanhakija priorisoitu korkeammalle kuin kylän asukkaat. Miksi? Mitään hyvää ei kunta eikä asukkaat saa siitä, että rikotaan kaavamääräystä sallien sittenkin kiviaineksen otto.
Lupaehdot ovat ankarimmat mahdolliset kyläläisille mitä laki sallii. Laillisuuden raja ei ole ehkä ylitetty, mutta sivistys ja inhimillisyys kyllä. Ehdoissa ei ole mitenkään huomioitu sitä mahdollisuutta, että häiriöitä eri muodoissaan kyläläisten ympäristölle vähennettäisiin.
Kylällä asuvia rangaistaan, kun eivät ole arvanneet varautua tähän ja muuttaa pois ajoissa. Ei tietenkään osanneet, koska lapsellisesti oletettu osayleiskaavan olevan voimassa ja että sen varaan hyvä rakentaa tulevaisuutta.
Olisi ollut mahdollista tehdä usea erilainen päätös kuntalaiset ja tällä kertaa härkinvaaralaiset huomioiden ja olisivat olleet lain- ja asetusten antamia mahdollisuuksia, mutta hekin uskoivat muiden lausuntoja, oli totta tai ei, toimivatkin tässäkin tilanteessa jonkun muun psta kuin meidän. Että ruotsalaisomisteinen hakija olisi meidän asialla, saa korvauksetta alkaa kaivamaan uskomattoman surkeilla lupaehdoilla, joissa kyläyhteisöstä ei ole välitetty lainkaan. Vain yksi pieni korjaus päätöksessä on oikean suuntainen, mutta muuten täysin vain hakijaa miellyttävää tekstiä. Nykyisen muualla Suomessa ollut käytössä lain- ja asetuksen mukaisesti vaiheittainen kuorinta ennen ottoa ja jatkuva maisemointi. Nyt luvassa aivan uskomaton lause, jolla maisemointia siirretään tulevaisuuteen maksimisti: "Jos tämä lupa on viimeinen ko. kohteessa, niin maisemoitava jyrkät kohdat 1:3". Äärimmäisen yksipuoleiset ehdot, kaukana mitä nykyään yleisesti: jatkuva maisemointi oton edetessä. Lupajaos antoi vapauden olla maisemoimatta edes 15 v jälkeen, jos tulee vielä jatkolupa. Ei hyvää päivää. Taisto (edellinen tekninen johtaja) sentään yritti muistaa meidätkin. Nykyiset toimihenkilöt tuntuvat tekevän töitä joillekin muille, me vain maksamme heidän palkkansa. Mielenkiintoinen työnantaja olemme. Toimihenkilömme eivät turhaan lue kunnallislain alkua, jossa määritellään kunnan olemassa olon tarkoitus.
Joensuun alueella on avattuja kiviaineksen ottopaikkoja kesken yli 30 vuoden tarve. Ja lisää täten avataan. Tätä edesauttaa tässä tapauksessa tällä kertaa yhteiskuntavastuunsa tunteva Tornator. Suorastaan kehoitti. Emme tiedä tietävätkö, mutta kallio ei uusiudu, toisin kuin metsä. Tornator haluaa kylämme positiivisen kehityksen loppuvan? Sellainen onni meille kävi. Enso-Gutzeit sentään eli yhdessä kanssamme.
Muutama esitys oli annettu päätösmalleiksi, mutta toimihenkilömme eivät näitä ottaneet työkaluihinsa, vain luvanhakijan kommentit, eikä myöskään valtuutettujen enemmistö kuunnellut muuta kuin toimihenkilöidemme kuntalaisten oikeuksia loukkaavaa katsantoa:
Miltä tuntuu kun kunta hylkää kokonaisen kylän, dokumentti sisältää koko uskomattoman tarinan - lukemisen arvoinen, MOT tasoa.
Päivitetty 11.10.2021 13:33, tarkastuspöytäkirjat saatu. 19.10.2020 kirjattu määräys: Alue maisemoitava.
Ei ole Metsähallituksen yhtiö ryhtynyt toimenpiteisiin. Mitenkähän kävikään niin hassusti, että
saimmekin ihmeteltäväksi Peab Industrin lupahakemuksen ...
Päivitys 20.10.2021, Liperin kunta esitteli toisenkin lupahakemuksen NCC:ltä samaan kallioalueeseen. Salasi täysin vastoin lakien ja asetusten "henkeä". NCC hakemuksessa sentään käyttöajat inhimillisemmät, ovat verraneet KHO päätökseen vuodelta 2011. Toki kokeilevat onnea esittämällä kiusaamista myäs lauantaisin. Mikään ei riitä pääomaaivottimille. Liperin kunta ei ole välittänyt ko. päätöksestä lainkaan tässä Peab-lupakäsittelyssä.
Härkinvaaran vesiosuuskunta, Vaivio-Härkinvaara kyläyhdistys, joukko kyläläisiä. 137 kyläläistä allekirjoitti muistutuksen ...